Kirofoni: Taakka

Suoraviivaista huutoa kertseissä ja melodista laulua säkeistöissä, triopohjaista jytyytystä, raskaasti rokahtavaa metallia ja kaupan päälle vielä suomenkieliset lyriikat. Kirofoni ei päästä itseään ainakaan liian helpolla, sillä suomenkielinen raskasosasto ei ole tähän maailmanaikaan sitä kaikkein mediaseksikkäintä rätkettä.

Kolmen kappaleen mittainen Taakka kurottaa rohkeasti eri suuntiin. Kiekon avaava nimibiisi Taakka pyrkii koukuttamaan kuulijansa selvällä hittipotentiaalillaan, mutta yritys jää jostain syystä hieman heppoiseksi. Toisena soiva Peili luo muistumia varhaiseen, huomattavasti nykyistä punkahtavampaan Mokomaan ja kappale ynnääkin Kirofonin parhaimmat puolet reiluun kolmeen minuuttiin. Viimeisenä soiva Kannan uskaltautuu puolestaan huomattavasti aiempaa seesteisempiin sfääreihin, eikä tämäkään suunta ole Kirofonille tyystin mahdoton. Kuten saatteen lopussakin todetaan: tästä on hyvä jatkaa.

Mika Roth